TYTTÖJEN RATTAAT

apple of my eye lahis

Aloitetaan ihan peruskuulumisilla. Mulla meni TAAS toinen olkapää (tms) sijoiltaan yön aikana ja olen ollut aamun lihasrelaksanttipöhnässä eli toivotaan tämän kirjoituksen olevan ihan luettavaa kamaa. Aihe ainakaan ei ole se syvällisin, että ehkä selviän ;)

Mähän menin viime vuonna myymään meidän matkarattaat kun kuvittelin ettei me sellaisia enää tarvita tälle kesää. Nyt kun näitä reissuja on kuitenkin tulossa aika paljon ja kun niihin sisältyy myös lentomatkailua, huomasin että matkiksia kyllä edelleen tarvisi. Muistin nähneeni tutulla pr-toimistolla Elodie Detailsin matkikset ja pyysin saisinko ne meille kesälainaan, kun en viitsisi toisia matkiksia hankkia juuri edelliset myyneenä. Elodie Detailsin Stockholm- matkikset olivat joutilaat joten ne me sitten lainattiin.

apple of my eye strollers

Eilen rattaita kotiin viedessäni ihailin turkoosia kangasta, missä on vaaleanpunaisia omenankukkia. Ei ehkä se kuosi, minkä olisin Elodien kuoseista valinnut mutta todella kaunis. Ja yhtäkkiä tuli mieleeni, että onko nämä sittenkin tyttöjen rattaat? Että vaaleanpunaiset kukat on kyllä todella tyttömäisiä ja sopiiko nämä sittenkään meille.

Ymmärsin kyllä heti tyttöjen rattaat-ajatuksen saatuani, että tähän juttuun mä en lähde mukaan. Rattaat on aivan saman malliset pojille kuin tytöillekin ja mähän olen sitäpaitsi tyttö ja työnnän niitä! Silti alkoi ärsyttämään ihan oma ajatusmaailma, että vaikka kuinka yritän (ja mielestäni hyvin onnistuneestikin) kasvattaa lasta, enkä erityisesti mieti sukupuolta valitessani vaatteita, leluja tai leikkikavereita, mulla on tällaisia kummallisia tyttöjen rattaat-ajatuksia.

Olisi hauskaa päästä jyvälle siitä missä ja milloin on päätetty, että esimerkiksi vaaleanpunainen ja kukat ovat tyttöjen juttuja. Vaaleanpunainen värinä ei ole kiinnostanut itseänikään yhtään enempää kuin vaikka vaaleansininen, ehkä vähemmänkin. Ja mehän ollaan niin viherpiiperöitä, että viimeksi eilen Kaamos kävi tarkistamassa parvekkeella kukkien kasvua ennen ruokaa ja heti ruuan jälkeen :D

Huomasin rattaiden kuosinkin olevan juuri meille passeli viimeistään siinä vaiheessa, kun kaarsin päiväkodin pihaan ja lapsi juoksi aivan mykistyneenä ihailemaan rattaita. Kulahtaneiden Briojen jälkeen nämä kyllä näyttävätkin aivan ihanille, sopivat tyyliimme kenties yhtä hyvin kuin hajuvesi lihapulliin, mutta pääasia, että tuntuvat toimivan hyvin.

Huomaatteko te itsessänne välillä näitä ”tyttöjen rattaat” ajatuksia, mitä ette haluaisi myöntää omiksenne? Olisi hauska kuulla tilanteista, jossa olette yllättyneet ajatuksistanne, mitä ette tunne omiksenne mutta silti ajattelette niin!

Seuraa blogiani FacebookissaBlogilistalla tai Bloglovinin kautta.

”UUDET” RATTAAT

Dadam! Ostin pojalle uudet rattaat, kun entiset alkoivat olla kaatopaikkaa vaille valmiit. Mulla oli täysin selkeä visio minkä merkkiset ja malliset rattaat haluan ja ainoa ongelma oli, ettei niitä ole taidettu myydä 15 vuoteen missään ;) Kyseessä ei siis ollut Bugaboon uutuusmalli….

Kyttäilin huutonettiä ja toria aikani, kunnes pistin isomman vaihteen kehiin ja kappas, facebookissa huhuilun myötä meillä viimein on todella hyväkuntoiset Brio Originalit. Kiitosta vaan blogin facebookryhmään Mirkalle, joka paljasti nähneensä hyväkuntoiset Briot Vekarakirppiksellä. Ja nyt ne on meidän! <3

brio originalbrio original 2 brio original 3

DSC_0004

DSC_0015

Meillä on tässä vuosien saatossa ollut ties minkälaista vaunuviritelmää ja ratasta, joista kaksi on ollut rakkautta: Quinnyn Zapp X-trat oli etenkin vauva-aikana ihan huiput kevyet pikkumatkikset ja naapurilta lainatut (ja meillä loppuun hajotetut) Brio Originalit täydelliset isomman lapsen rattaat. Ja nämä uudet ovat siis täysin samat rattaat mitä entisetkin, sillä erotuksella ettei eturatas lenksota miten sattuu ja päällinenkin on ehjä. Bonuksena saatiin tuollainen ah so trendy auringonkukkakuosi.

Ymmärrän kyllä ihmisiä, jotka satsaavat rattaisiin ison rahan. Helppo liikkuminen varsinkin autottomassa perheessä on hyvin tärkeää. Hassua tässä vaan on, että omalla kokemuksella ne parhaat rattaat on tehty 15 vuotta sitten ja ne maksaa noin 20 euroa kirppiksellä ;) Jos joskus tulen saamaan toisen lapsen, pitää raskauden aikaisessa ”pakko saada kaikki paras” fiiliksissä muistaa tämä, eikä sortua trendikkäämpiin malleihin.

Me ollaan käytetty neljää erilaista vaunu/ratasmallia pidempään ja muutamaa ihan vain todetaksemme ettei toimi. Sanokaa etten ole ainoa ratassekoilija, joka löysi ”sen oikean” vasta vahingon kaupalla lähes 2 vuoden yrityksen jälkeen!

 Seuraa blogiani FacebookissaBlogilistalla tai Bloglovinin kautta.

PÄIVÄN PELASTUS

Lumi tuli ja arvatkaapa mitä tapahtui? LUMI YLLÄTTI HELSINKILÄISET TAAS!!! Voiko olla totta? :D Aamulla kun lähdimme kaupungille, oli bussit myöhässä. Kaupungilla sporat menivät ihan miten sattuu, väärään aikaan, vääriä reittejä. Rattailla liikkuminen oli kuin peltoa kynnettäessä ja suurimmaksi osaksi rattaita saikin työntämisen sijaan vetää.

Mutta ei huonoa ilman jotain hyvääkin. Kävin vihdoin tänään hakemassa varastostamme normirattaat käyttöön, sillä olen keväästä saakka kulkenut Quinnyn Zapp X-tra matkiksilla niiden helppouden takia. Ja mitä minua odottikaan toisten rattaiden (Quinny Buzz4, jos nyt jotakin kiinnostaa) ohjausaisassa, pehmeän pörröinen monimo-vaunumuhvi! Sain sen ajankohtaisesti viime kesänä Playtray.fi-kaupasta ja olin vienyt sen samoiten tein talvirattaisiimme odottamaan. Olipa aika mukava yllätys!

Muhvi oli heti tarpeeseen, sillä olin tietenkin unohtanut lapaset lähtöhötäkässä kotiin. Tosin, jos ne ovat mukana, ovat ne yleisimmin aina laukussa, sillä joudun riisumaan omat käsineet noin 5 minuutin välein rattailla liikkuessa. Annan rusinaa, laitan lapasen paremmin, anna vettä, ojennan kirjaa ja yleensä se sujuu helpoiten ilman käsineitä. Nyt tuolla myräkässä oli mukavaa kun kädet sai nopeasti lämpöiseen ja ottaa yhtä nopeasti pois, kun käsiäni tarvittiin. Näppärä on joskus todella yksinkertaista, kuten lämpömuhvi rattaissa. Eipä käynyt tällainen viime vuonna mielessäkään, kun tuskailin saman käsineongelman takia.